Kuvan pursiseura aloittaa kesäkauden vuonna 1930 nostamalla pursiseuran lipun ja viirin. (Siniristi) Mistä kuva on?
VASTAUS VIIKON 16 KYSYMYKSEEN:
Vene on ”Pentavene” vuodelta 1934.
Vene on Turun Veneveistämön valmistama tuulilasivene vuodelta 1934. Vene on ollut siitä lähtien saman suvun hallussa. Veneen pituus on 5,5 metriä ja se on 1,6 metriä leveä. Alkuperäinen moottori oli Penta 18 hevosvoimaa. Veneen paino on ilman moottoria noin 300 kg. Runko on hondurasmahonkia, kaaret tammea ja kansi oregonmäntyä.
Penta tilasi veneitä Ruotsista ja Suomesta eri veistämöiltä, joihin myytiin tietysti Pentan valmistamia moottoreita. Samanlainen konsepti oli myös aikoinaan suomalaisella Telvalla.
Pentamoottoreita valmistavan tehtaan historia alkaa konepajasta, joka perustettiin Ruotsissa, Skövdessä, vuonna 1868 ja toimi vuosina 1875-1919 nimellä Sköfden valimo ja konepaja. Vuonna 1919 se otti nimekseen Pentaverken AB. Syynä nimen muutokseen oli, että vuonna 1907 tehtiin päätös rakentaa ensimmäinen ruotsalainen merimoottori B1. Rakentajana oli Edvard Hubendick. Moottori sai myöhemmin nimen Penta, joka tarkoittaa kreikaksi ”viisi”. Pentaverkenistä oli näin tullut Ruotsin johtava sisä- ja perämoottoreita valmistava yritys. Se oli myös suuri vientiä ajatellen, sillä yritys valmisti venemoottoreita Atlantin höyrylaivojen pelastusveneisiin. Vuonna 1932 Skövdessä oli töissa noin 350 henkilöä.
Penta B1 oli aikanaan hyvin moderni moottori, sillä siinä oli yläpuolinen nokka-akseli, jonka yläpuolella olivat venttiilit ja magneto sytytys. Näin moottori oli helppo huoltaa ja varaosien vaihdettavuus oli helppoa. Moottori oli yksi ensimmäisistä Ruotsissa, joka mahdollisti sarjatuotannon. Joskin määrä jäi vaatimattomaan 15 kappaleeseen.
Nimeksi vaihdetaan AB Pentaverken
Vuonna 1919 yritys vaihtoi nimensä AB Pentaverkeniin. Vuonna 1921 synnytettiin uusi Penta U2 perämoottori, jota myytiin 1920-luvulla peräti 7874 kappaletta.
Ensimmäiset perämoottorit syntyivät 1900-luvun alussa ja jo 1910-luvulla niitä oli ehtinyt Suomeenkin. Moottorimallit kehittyivät voimakkaasti 1920-luvulla ja ulkolaitamoottoreita saatiin Suomessa usealta valmistajalta. Perämoottori oli uutuus joka oli suhteellisen kallis. Asenteet perämoottoria kohtaan olivat muuttuneet, myönteisiksi. Ulkolaitamoottorit sopivat useimpiin soutuveneisiin ja toivat helpotusta kulkemiseen. Suosion kasvuun vaikutti sekin, että Suomessa elettiin 1920-luvun lopulla voimakasta nousukautta ja kehittynyt talouselämä nosti palkansaajien kokonaisansioita.
Perämoottorit maksoivat mallista riippuen 6 000 markasta 12 000 markkaan. Tämä vastasi keskiluokkaisen virkamiehen vuosipalkkaa, joten aivan halpa ulkolaitamoottorin hankinta ei ollut. Esimerkiksi kolmen hevosvoiman Penta-ulkolaitamoottori maksoi 1920-luvun lopussa 6 600 markkaa.
Suomalainen insinööritoimisto Harry Mieritz mainosti ruotsalaisia Penta-moottoreita 1920-luvulla. Penta -ulkolaitamoottorin menestys oli Suomessa suuri, sillä vuonna 1932 Penta perusti Suomeen oman tytäryhtiön.
Kesänvietto maaseudulla sijaitsevilla huviloilla oli virkamiehillä hyvin yleistä. Virkamies pystyi käymään kätevästi kaupungissa vesitse. Virkamiehet ja muu keskiluokka kuuluivat yhteiskuntaluokkaan, joka oli kiinnostunut moderneista uutuuksista. Tämä ryhmä oli merkittävä ensimmäisten perämoottorien ostajina. Kulutus ja mahdollisuudet osoittaa varallisuuttaan olivat yhtenevät nykyaikaan verrattuina. Ulkolaitamoottori kuului juuri sellaisiin tuotteisiin, jota asemastaan tietoisen ja moderniin uskovan keskiluokan oli hankittava. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä vapaa-ajan lisääntyminen houkutteli perheitä veneily-harrastuksen piiuriin.
Vuonna 1935 juhli ruotsalainen A/B Pentaverken 40 000. moottorinsa valmistumista toimintansa aikana. Puolet tästä oli Frisk Bris -lehden mukaan mennyt Ruotsiin ja puolet vientiin. (YK) Lähteet: Puuvene-lehti, Klassikkorekisteri/MYS ja Wikipedia