Vielä ehtii pukin konttiin: Puuvene Suomessa -kirja

Vielä ehtii pukin konttiin: Puuvene Suomessa -kirja

Puuveneharrastajalle monipuolinen kirjalahja, josta löytyy historiaa, moottoriveneitä, purjeveneitä ja hyödyllistä tietoa puuveneen omistajalle. Kirjaa löytyy Suomalaisen kirjakaupan ja Akateemisen hyllyiltä.

PUUVENE_SUOMESSA_KANSI

Satamaan lipuu ennen toista maailmansotaa rakennettu puinen saaristoristeilijä. Vene rantautuu arvostetun ja tunnetun lasikuituisen avomeriveneen viereen. Lasikuitupursi maksaa satojatuhansia, vanha puinen purjevene vain kymmeniä tuhansia. Laiturilla kävelevät ihmiset pysähtyvät ihaillen katsomaan venettä – juuri rantautunutta.
Puussa on henki. Sielu. Ihmiset tunnistavat sen vaistonvaraisesti. Suomalaisilla on kyky kommunikoida puun kanssa. Olemme messuilla nähneet, miten ihmiset puuveneiden luo tullessaan ryhtyvät sivelemään veneen kylkeä tai kantta. Puun päällä saattaa olla yli kymmenen kerrosta lakkaa, mutta siitä huolimatta he kokevat silittävänsä puuta. Puu puhuttelee heitä. He vastaavat kosketuksella.

Historiaa
Suomessa oli ennen 1900-luvun alkua yli 25 pursiseuraa. Ensimmäisiä olivat Porissa, Turussa ja Helsingissä perustetut pursiseurat. Vuonna 1914 perustettiin ASS:ään myös jaos moottoriveneilijöille. Purjehdus ei ole ollut vain varakkaan väestön osan harrastus. Tästä on osoituksena jo vuonna 1896 perustettu Turun Työväen Pursiseura.

Puuveneet odottavat vesille ja matkalle lähtöä Suortin veistämöllä.

Puuveneet odottavat vesille ja matkalle lähtöä Suortin veistämöllä.

Voidaan perustellusti sanoa, että suomalaiset ovat veneilykansaa. Onhan maamme venekanta huikean suuri. Veneitä ovat tietysti myös soutuveneet, eivät ainoastaan suuret huvi-, kilpa- ja matkaveneet.
Selityksiä suurelle venemäärälle ja suositulle harrastukselle on varmaan useampiakin, mutta ensimmäiseksi noussee Suomen tuhannet järvet ja pitkä rannikkomme, josta löytyy useampiakin hienoja saaristokokonaisuuksia ja kansallispuistoja. Selityksistä merkityksetön ei myöskään ole jokamiehenoikeutemme, joka mahdollistaa täysimittaisen luonnosta nauttimisen.

Maalin ja lakan poistoon on helppoja ja vaikeita tapoja, tässä helppo.

Maalin ja lakan poistoon on helppoja ja vaikeita tapoja, tässä helppo.

Kirjassa on veneiden esittelyjä Puuvene-lehteen tekemiemme esittelyjen kokoelmasta. Tavoitteemme on ollut valita sellaisia veneitä, jotka edustavat monipuolisesti Suomessa olevaa puuvenekantaa. Suurin purjevene on 12mR-luokan Blue Marlin ja suurin moottorivene on salonkivene AEB. Pienimmät veneet ovat tuulilasivene, joka tunnetaan Penta-veneenä ja purjeveneistä pienintä edustaa puinen Lightning.

Kirjassa esitellään purjeveneitä matkaveneistä jolliin.

Kirjassa esitellään purjeveneitä matkaveneistä jolliin.

Harvinainen salonkivene on pelastettu alkuperäiseen loistoon.

Harvinainen salonkivene on pelastettu alkuperäiseen loistoon.

 

 

Kirjan tekijöistä
Kirjan tekijät Yrjö Klippi, Juha Aromaa ja Pyry Klippi ovat tehneet suomalaista Puuvene-lehteä 20 vuotta. Olemme tutustuneet melkoisen perinpohjaisesti suomalaiseen puuvenekulttuuriin ja sen historiaan. Meille on selvinnyt, kuinka monipuolinen Suomen puuvenekanta on. Samaa voi sanoa myös naapureistamme Ruotsista ja Norjasta. Näiden maiden veneenrakentamisen ja suunnittelun juuret ovatkin kietoutuneet monella tapaa yhteen omamme kanssa. Esimerkkinä olkoon suomalainen venesuunnittelija ja kilpapurjehtija Gustaf Estlander, joka oli syntyjään suomalainen, mutta muutti myöhemmin Ruotsiin. Suomessa seilaa veneitä, joiden suunnittelijat ovat kotoisin Norjasta tai Ruotsista, mutta veneet on rakennettu Suomessa. Ja myös suomalaisten suunnittelemia veneitä on rakennettu Ruotsissa. Kirjassa esitellyt veneet ovat kauniina osoituksena tästä hedelmällisestä monikulttuurisuudesta.

Yrjö Klipin omistama Telva 500 JK kunnostettiin oivaksi käyttöveneeksi.

Yrjö Klipin omistama Telva 500 JK kunnostettiin oivaksi käyttöveneeksi.

Kirjan tekijät ovat syntyneet puuvenekulttuuriin. Yrjö Klippi aloitti veneilyn suomalaisella, puisella soutuveneellä. Veneeseen kyhättiin purje lakanasta ja masto rantalepästä. Myöhemmin veneeseen hankittiin kolmen hevosvoiman perämoottori. Veneellä liikuttiin Lohjanjärvellä ristiin rastiin. Myöhemmin perheelle hankittiin puinen fiskari. Ensimmäinen oma vene oli puinen, kaksimastoinen matkapursi, jolla perheen kanssa seilattiin monet kesät Helsingin ja Ahvenanmaan välillä. Seuraavaksi veneeksi tuli A-vene Ali-Baba. Vene oli vuodelta 1941, ja se kaipasi perusteellista remonttia. Remontin tarve ja remontissa käytettävien menetelmien tutkiminen synnytti lopulta puuveneisiin erikoistuneen lehden. Intohimo ja kiinnostus puuveneisiin myös mahdollisti tämän kirjan tekemisen.

Suomalaisia moottori- ja purjeveneitä on kehitetty niin, että vaikutteita on saatu sieltä ja täältä.

Suomalaisia moottori- ja purjeveneitä on kehitetty niin, että vaikutteita on saatu sieltä ja täältä.

Juha Aromaa on syntynyt puuveneeseen. Hänen isänsä on kaksinkertainen Suomen mestari Lighting-purjehduksessa, mutta vahvimmat puuvenemuistot syntyivät kuitenkin lapsuuden retkillä lautarakenteisella Lightningilla Merenkävijöiden majasaareen Porvoon saaristossa. Kauneimmat muistot eivät välttämättä tarvitse suuria puitteita – teltta keulakannen alla ja veden liplatus puista kylkeä vasten ovat vahvaa puuvenekulttuuria. Aivan kuten se yhdessäolon ja kesän odotuksen tunnelma Särkän kevytvenetelakalla, jossa keväällä veneen kyljet ja pohja hiottiin ja vene sai uuden kiiltävän pinnan uudelle kaudelle.

Kirjassa esitellään laajojakin remontteja. Tässä Pyry Klippi uusii purjeveneen kaaria.

Kirjassa esitellään laajojakin remontteja. Tässä Pyry Klippi uusii purjeveneen kaaria.

Pyry Klippi on myös syntynyt puuveneeseen. Hän oli puolivuotias, kun hänet kannettiin perheen kaksimastoiseen matkaveneeseen. Ali-Baban aikana hän osallistui veneen kevätkunnostustöihin. Opiskeltuaan Haminassa veneenrakennusta hän on kantanut päävastuun veneen mittavista peruskorjaustöistä, joista on syntynyt melkoinen kokoelma kunnostusartikkeleita, joiden tallentamiseen ja raportoimiseen hän on osallistunut, ja niitä myös itsenäisesti toimittanut ja kuvannut. Kunnostustyö ja sen taltioiminen jatkuu. Pyry Klippi on muun muassa rakentanut kaksi puista kilpapurtta. Toisen perinteisin menetelmin ja toisen modernia tietokoneavusteista rakennustapaa hyödyntäen. Hän on myös ottanut tuhansia ja taas tuhansia kuvia Viaporin Tuoppi -purjehduskilpailuista.

Uustuotantoa Oulusta.

Uustuotantoa Oulusta.

Tekijät kiittävät niitä lukuisia veneilijöitä, joita he ovat tavanneet ja haastatelleet. Heitä on kiittäminen siitä, että he ovat kutsuneet meidät tutustamaan veneisiinsä ja kertoneet niiden historiasta ja niihin liittyvistä tarinoista ja ihmisistä. Olemme saaneet tutustua monien veneiden remontteihin ja saaneet julkaistavaksi heidän albumeistaan kuvia remonteista ja veneiden historiasta.

Olemme omistaneet kirjan suomalaiselle puuveneelle.

Yrjö Klippi Juha Aromaa Pyry Klippi