TAIDE&DESIGN: Tallinnassa kiinnostava näyttely

TAIDE&DESIGN: Tallinnassa kiinnostava näyttely

Veneet on nostettu talvehtimaan. Seuraavaksi merelle lähdetään vasta jäiden lähdettyä. Ei välttämättä. Helsingistä lähtee päivittäin useita laivoja Tallinnaan.

Tallinnaan ja Viroon voi lähteä useasta syystä: Se on lähellä, vain muutama tunti ja ollaan perillä. Myös ostoksille voi lähteä ihan päiväseltään. Vaikka hieromaan viinakauppoja. Miksi ei. Meille suomalaisille “myytiin” EU sillä, että tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuminen helpottuu ja mahdollistuu. Myös pullojen.
Tiesittekö, että ostaessasi alkoholia tuet virolaisia kirjailijoita, jotka näin saavat tukea omalle työlleen. Lisäksi maksat laillisesti verot ja alvit Viroon. Mikä on ongelma?
No ei minun pitänyt oluesta, viinasta ja viinistä kirjoittaa vaan kulttuurista ja taiteesta.

Tallinnan keskustassa on mahdollista kokea huikea taide-elämys. Musiikin ja kuvataiteen yhdistäminen on vanha juttu, mutta tavalla jolla virolaiset sen tekevät – kadehdituttaa. Mikä kokemus!

Suosittelen!

Keskellä Tallinnan vanhaa kaupunkia entisessä Helios-elokuvateatterin talossa toimii uusi futuristinen hanke Helios Hall, jossa tilat on muutettu 360 asteen projisoinniksi ja varustettu 18 projektorilla ja kahdeksalla kaiuttimella, jotka antavat koko ympäristölle ihanteellisesti visualisoidun ilmapiirin ja korvia hivelevän äänentoiston.
Ainakin vuoden loppuun asti on Helios Hallissa koettavissa multimediataidenäyttely Monet2Klimt, joka transformoi klassisen maailmantaiteen uuteen digiaikakauteen.
Näyttelyn tekemiseen kului kansainväliseltä työryhmältä kokonaista kaksi vuotta.

“Multimediataidenäyttelyssä Monet2Klimt esitellään klassisen musiikin parhaiden teosten ja ääniefektien saattamina yli 140 kuuluisien taiteilijoiden Oscar Claude Monet’n, Vincent Willem Van Goghin ja Gustav Klimtin maalausta. Kolme neroa, jokainen omana aikanaan, olivat pioneereja matkalla klassisesta taiteesta modernismiin. Heidän lahjakkuutensa ja maailman näkemisensä ovat inspiraatioinamme ja antavat mahdollisuuden uskoa, että taide on vapaa, henkinen maailmansa”. Näin todetaan näyttelyn sivustolla.

MONET_1590

CLAUDE MONET
Oscar Claude Monet (1840 – 1926 Giverny) oli ranskalainen taidemaalari, joka oli ranskalaisen impressionismin perustajia. Monet maalasi tuotteliaasti ja johdonmukaisesti impressionismin periaatteiden mukaisesti: hän ilmaisi havaintojaan luonnosta ja sovelsi niitä varsinkin ulkoilmamaalaukseen.

Monet ja muut impressionistit järjestivät Pariisissa 1874 yhteisnäyttelyn. Monet’n maalaus Impressio, auringonnousu antoi nimen koko impressionistiselle tyylisuunnalle. Arvostelijat tyrmäsivät näyttelyn, mutta impressionismi hyväksyttiin vähitellen seuraavien vuosien kuluessa, kun taiteilijat jatkoivat yhteisnäyttelyjen järjestämistä.

Perhe-elämä
Monet sai toisen pojan vuonna 1878. Perhe muutti pian 65 kilometriä Pariisista luoteeseen sijaitsevaan Vétheuiliin, kun Monet’n vakituinen tukija, liikemies Ernest Hoschedé, oli tehnyt vararikon. Monet’n vaimo Camille kuoli vuonna 1879. Monet sai uuden kumppanin Hoschedén hylkäämästä vaimosta Alicesta, mutta he pääsivät naimisiin vasta Ernestin kuoltua vuonna 1892. Monet asettui vuonna 1883 perheineen Givernyn kylään, jonne hän jäi asumaan loppuiäkseen.
Monet’n ura ja arvostus kääntyivät lopulta nousuun, ja viisikymmenvuotiaana hän oli vapaa taloudellisista huolista. Hän osti Givernystä talon ja laajensi sen puutarhaa sekä matkusteli paljon Euroopassa. Vaimonsa Alicen kuoltua 1911 hän lopetti matkustelun. Monet rakennutti puutarhaansa ateljeen, jossa hän maalasi suurikokoista Lummelampi-sarjaa. Hän kärsi viimeisinä vuosinaan näön heikkenemisestä, mutta maalasi silti elämänsä loppuun asti. Monet kuoli 5. joulukuuta 1926 ja oli kuollessaan tunnustettu yhdeksi Ranskan maalaustaiteen suurista mestareista. Monet’n kotitalo Givernyssä on nykyisin suosittu matkailukohde.

GOGH_1583

VINCENT WILLEM VAN GOGH
Vincent Willem van Gogh (1853 – 1890) oli alankomaalainen, postimpressionistinen taidemaalari. Vaikka hänen maalauksensa eivät saaneet aikanaan suosiota, kuolemansa jälkeen häntä on pidetty ja edelleen pidetään yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Hänen teoksillaan oli suuri vaikutus ekspressionismin ja fauvismin syntyyn, kuten myös merkittävään osaan muusta 1900-luvun taiteesta. Hänen teoksistaan on maksettu ennätyssummia, ja myös hänen töidensä näyttelyt ovat hyvin suosittuja.
Van Goghin maalaustyylin tunnusomaisia elementtejä ovat huomionkiinnittävät värit, voimakas siveltimenkäyttö ja ääriviivoin rajatut muodot.

Vaikka Van Gogh kävikin ajoittain lyhyitä aikoja taideopinnoissa, hän oli suurimmaksi osaksi itseoppinut. Hän piirsi harjoituksen vuoksi satoja yksityiskohtaisia tutkielmia ja harjoitteli asetelmien piirtämistä ja maalaamista. Hän kehitti piirustustaitojaan myös kopioimalla Jean-Francois Millet’n, Jozef Israëlsin sekä muiden mestarien töitä.

Van Gogh kävi läpi kaksi kertaa Charles Barguen piirustuskurssin, jossa kopioitiin litografioita. Hän kirjoitti veljelleen Theolle vuonna 1881: ”Huolellinen tutkiminen ja jatkuva & toistuva Barquen harjoitusten kopioiminen on antanut minulle näkemystä figuurien piirtämiseen. Olen oppinut mittaamaan ja näkemään ja etsimään pääpiirteitä, niin että Jumalan kiitos, se mikä minusta näytti äärimmäisen mahdottomalta aikaisemmin on tulossa nyt vähitellen mahdolliseksi. En ole enää luonnon edessä niin avuton kuin aikaisemmin.” Van Gogh opiskeli lisäksi Brysselin taideakatemiassa, Haagissa Anton Mauven opissa ja vuodesta 1885 alkaen Antwerpenin taideakatemiassa.

Vaikka Van Gogh ei kurinalaisesta taideopetuksesta välittänytkään, hänen teostensa erikoiset perspektiivit ja kirkkaat värit olivat harkittuja poikkeamia käytännöistä, jotka hän tunsi hyvin.

Aluksi Van Gogh asui aluksi Arlesissa hotellissa, mutta hän muutti muutaman kuukauden kuluttua nelihuoneiseen vuokra-asuntoon, jonka keltaisia ulkoseiniä hän erityisesti arvosti. Hän halusi perustaa uuden ”etelän koulukunnan” ja pyysi muita taiteilijoita, kuten Gauguinia, Seurat’ta ja Bernardia, asumaan paikkakunnalle hänen kanssaan. Paul Gauguin saapuikin Arlesiin lokakuussa vuonna 1888 Theon rahallisella tuella. Miehet maalasivat paljon yhdessä, vaikka heidän suhteensa olikin välillä vaikea. Gauguin ei pitänyt Van Goghin epäsiisteydestä ja vastavärien käytöstä, vaikka arvostikin tätä taiteilijana suuresti. Gauguin ei myöskään pitänyt Arlesista yhtä paljon kuin Van Gogh. Miehet keskustelivat paljon taiteen teoriasta, ja vuoden loppuun mennessä keskustelut olivat usein riitaisia. Gauguin valitteli Van Goghin arvaamatonta käytöstä ja päätti lähteä Arlesista.

Van Goghin ja Gauguinin ystävyys päättyi riitaan, jonka seurauksena Van Gogh leikkasi palan vasemmasta korvalehdestään irti ja arlesilaisen lehtijutun mukaan kääri sen kangaspalaan ja lahjoitti Rachel-nimiselle prostituoidulle. Vuoden 2016 tutkimuksen mukaan kyseessä ei ollut prostituoitu vaan bordellissa työssä ollut palvelijatar, joka oli todennäköisesti tuttu Van Goghille muista yhteyksistä. Van Goghin luultiin aluksi kuolleen sänkyynsä, mutta hän toipui sairaalahoidossa.
GOGH_1579
Van Gogh ajautui yhä syvemmälle sairauteensa ja ampui oman kertomansa mukaan itseään vatsaan sunnuntaina 27. heinäkuuta vuonna 1890 maatalon pihalla Auversissa. Hän käveli takaisin matkakotinsa huoneeseen, mistä isäntä löysi hänet makaamasta sängyltä. Theo matkusti paikalle ja istui Vincentin kuolinvuoteen äärellä keskustellen pitkään tämän kanssa. Vincent van Gogh kuoli 36 tuntia ampumisen jälkeen keskiyön jälkeen tiistaina 29. heinäkuuta. Hänet haudattiin Auversiin. Theo murtui veljensä kuolemasta ja kuoli itsekin seuraavan vuoden tammikuussa, alle kuusi kuukautta Vincentin jälkeen. Hänen jäännöksensä siirrettiin Vincentin viereen 23 vuotta myöhemmin.

Van Goghin ampumisesta on olemassa vain hänen itsensä kuvaus, eikä asetta löydetty, ja jotkut ovat epäilleet kertomuksen todenperäisyyttä. Kaksi yhdysvaltalaistutkijaa esitti vuonna 2011, että Van Goghia olisikin ampunut kaksi teinipoikaa. Vuonna 2016 Van Gogh -museo kuitenkin asetti näytteille aseen, jolla hänen uskotaan ampuneen itsensä. Ase löytyi vuonna 1960 kyseiseltä pellolta ja oli ennen näytteille asettamista yksityiskokoelmassa.

GLIMT_1575

GUSTAV KLIMT
Gustav Klimt (1862 – 1918) oli itävaltalainen symbolistinen taidemaalari ja yksi Wienin art nouveau -taidesuuntauksen kärkihahmoja. Hän ei ole Goghin ja Monen tavoin niin tunnettu ja kuuluisa, mutta erittäin kiinnostava lisä tähän näyttelyyn. Hänen töissään ei esiinny veneitä purjeineen, mutta kylläkin sensuellejä naishahmoja.
Hänen töilleen ovat tunnusomaisia kullanväriset taustat sekä mosaiikkimainen pinnan täyttö. Hän sai vaikutteita egyptiläisestä, minolaisesta, antiikin Kreikan ja Bysantin maalaus- ja mosaiikkitaiteista. Aikanaan hänen eroottiset ja symbolistiset maalauksensa aiheuttivat myös paljon kohua ja kritiikkiä. Hän kuului myös kuuluisan wieniläisen Sesessionistit-taideryhmän perustajiin.
Klimtin tunnetuimpia töitä ovat Suudelma ja Kultainen Adele, muita ovat muun muassa Omenapuu I, Adele Bloch-Bauerin muotokuva II, Pyökkimetsä ja Unterachin taloja Atterjärven rannalla.

Lisätietoa näyttelystä löytyy Facebook-sivulta:
Helios Hall Tallinn / Monet2Klimt

Museon sijainti löytyy hyvin läheltä vanhan kaupungin sisäänkäyntiä satamasta saavuttaessa.
Helios Hall, Sauna tn 1-3 
10143 Tallinn, Estonia
Sähköposti: event@helios-hall.ee
Puhelin: +372 5366 5531