JOULUPUKIN KONTTIIN: Veneilijän käsikirja

JOULUPUKIN KONTTIIN: Veneilijän käsikirja

Veneilijän käsikirja on tarkoitettu Suomessa veneilevälle tai veneilyä harkitsevalle. Siksi kirja keskittyy suomalaisiin olosuhteisiin ja sellaiseen ympäristöön, minkä veneilijä kohtaa maamme vesistöissä ja rannikolla veneillessään. Kirja ei ole navigoinnin oppikirja, ja sekstantti mainitaan kirjassa vain kerran – tässä. Suuntimat, eksymät, erannot, vuorovedet ja merivirrat eivät myöskään esiinny kirjassa. Niiden opiskeluun on olemassa omat kirjat.

Veneilijän käsikirja on myynnissä Akateemisessa- ja Suomalaisessa kirjakaupassa.

VENEILIJÄN_KÄSIKIRJA_KANSI_A
Veneilijän käsikirja tarjoaa taustaksi tietoa maamme huvi- ja kilpaveneilyn historiasta. Kirja esittelee selkein kuvin tavallisen veneilijän tarvitsemat perustiedot viitoitusjärjestelmästä.

Navikointi on helppoa kun opettelee kirjan avulla perusasiat.

Navikointi on helppoa kun opettelee kirjan avulla perusasiat.

Veneilijän käsikirja näyttää selkein kuvin ja täydentää tekstein keskeisimmät veneiden väistämissäännöt, joiden avulla on helppo sisäistää myös kulkuoikeudet.

Purjehtimen on turvallista ja mukavaa niin kilpailuissa kuin lomallakin, kun opettelee purjeiden säädöt eri tuulen voimakkuuksille.

Purjehtiminen on turvallista ja mukavaa niin kilpailuissa kuin lomallakin, kun opettelee purjeiden säädöt eri tuulen voimakkuuksille.

Kirjasta saa myös kuvin varustetut perusohjeet ja neuvot miten tavallinen perhepurjehtija voi osallistua seuransa purjehduskilpailuihin.

Kirjassa on myös purjeveneiden ja moottoriveneiden väistämissäännöt selkein kuvin.

Kirjassa on myös purjeveneiden ja moottoriveneiden väistämissäännöt selkein kuvin.

Veneilijän käsikirja neuvoo, miten ankkuroidaan luonnonsatamiin ja miten rantaudutaan ja lähdetään vierasvenesatamista.

”Veneilijän solmukoulu”
Kirjasta löytyy myös kattava valikoima solmuja, joiden avulla veneilijä pärjää.

Turvalliseen veneilyyn ei tarvitse olla "solmumäkelä".

Turvalliseen veneilyyn ei tarvitse olla ”solmumäkelä”.

Purjeiden ja takilan trimmaus
Purjeveneilijälle on tarjolla hyvät ohjeet takilan ja purjeiden trimmaukseen.
Lisäksi annetaan vinkkejä siitä, miten purjeet viritetään eri voimakkuudella puhaltaville tuulille, jotta veneily olisi miellyttävää ja turvallista.

Myös spinaakkerin käyttö on helppoa kun ohjeet on sisäistetty ja käytännössä harjoiteltu.

Myös spinaakkerin käyttö on helppoa kun ohjeet on sisäistetty ja käytännössä harjoiteltu.

Navikoinnista
Veneilijän käsikirjaan on koottu myös keskeiset kohdat meriteiden säännöistä, jotta veneilijä osaa toimia erilaisissa tilanteissa ja kohtaamisissa muiden vesillä liikkuvien kanssa ja huomioida kanssaveneilijät.

Kipparin käsikirjassa on hoito-ohjeita ja vinkkejä sekä lasikuitu- että puuveneen omistajalle.
Kirjasta löytyy myös ohjeita ja neuvoja veneessä olevan puun käsittelyyn kyllästämällä, maalaamalla ja lakkaamalla.

Lakkaaminen tai maalaaminen sujuu kirjan neuvojen avulla.

Lakkaaminen tai maalaaminen sujuu kirjan neuvojen avulla.

Sokerina pohjalla kirjasta löytyy mielenkiintoisia veneilyreittejä Suomen rannikolta, saaristomereltä ja Sisä-Suomen järviltä.

Kirjasta löytyy mukavia veneilyreitteja niin rannikolta kuin sisäjärviltäkin.

Kirjasta löytyy mukavia veneilyreittejä niin rannikolta kuin sisäjärviltäkin.

Rantautuminen
Satamaan tulo on monelle stressi. Mahtuuko? On totta, että varsinkin sesongin aikana satamat ovat helposti täyttymässä jo varhain iltapäivällä. Veneen miehistölle lankeaa usein tosiasiassa rantautumisen haastavin osuus. Miehistöllä ei ole kokemusta veneen hallinnasta moottorilla laituriin ajamisessa, joten he joutuvat sitomaan lepuuttajat, kiinnittämään peräköysi poijuun, huolehtimaan siitä, että vene ei laituriin ajon aikana kolhi naapuriveneitä ja lopuksi hyppäämään laiturille köyden kanssa. Jos sää on tuulinen, vene pitää vielä kaiken lisäksi saada nopeasti kiinnitettyä oikealle etäisyydelle laiturista.

Rantautuminen on tehtävä suunnitellusti ja rauhallisesti.

Rantautuminen on tehtävä suunnitellusti ja rauhallisesti.

Jos miehistöllä ei ole kokemusta, tai se on vähäinen, kannattaa veneellä ajaa satamaan rauhallisesti ja katsoa sellainen paikka, johon helppo rantautua, ja josta on myös helppo lähteä, vaikka tuuli olisi yöllä kääntynyt niin, että se hankaloittaisi aamulla laiturista lähtöä.
Kun sopiva paikka on löytynyt, kipparin olisi hyvä kertoa miten hän on ajatellut rantautumisen tehdä. Hän myös kertoo miehistölle kunkin tehtävät ja sen, missä järjestyksessä mikäkin on hyvä tehdä. Rantautumisen stressi vähenee huomattavasti, kun kaikki tietävät mikä on suunnitelma.
Lapsiperheen rantautumista helpottaa, jos lapsille annetaan jotain mukavaa puuhattavaa, mieluummin kajuutassa, juuri rantautumisen hetkellä. Kannattaa tehdä rantautumiseen rutiini, joka toistuu joka kerta. Annetaan lasten aluksi katsoa mihin ollaan saapumassa, ja sitten lapset sisälle vaikkapa kännykkäpeliä pelaamaan.

Kirjan tekijät Yrjö Klippi, Juha Aromaa ja Pyry Klippi ovat kokeneita veneilijöitä ja kilpapurjehtijoita. Pyry Klippi on myös veneenrakentaja.