TAIDE&DESIGN: Ruotsalainen suomalaisen identiteetin rakentajana

TAIDE&DESIGN: Ruotsalainen suomalaisen identiteetin rakentajana

Johan Knutson (1816–1899) oli ruotsalaissyntyinen taidemaalari, joka muutti Suomeen vuonna 1840. Knutson oli aikoinaan tunnettu ja arvostettu Suomen merkittäviä maisemia kuvannut taiteilija.  Näköala Eteläsatamasta Suomenlinnaan, 1890-luku. Kuva: Ateneum/Kansallisgalleria

Maalauksen yksityiskohdasta näkyy, että Etelasataman kohdalla on ollut muun muassa telakkatoimintaa, ja ehkä myös veneiden tai pienten laivojen rakentamista. Taustalla olevassa Suomenlinnassa huomataan kirkon olevan ortodoksikirkko sipulitorneineen.

Maalauksen yksityiskohdasta näkyy, että Eteläsataman kohdalla on ollut muun muassa telakkatoimintaa, ja ehkä myös veneiden tai pienten laivojen rakentamista. Taustalla näkyvässä Suomenlinnassa huomataan kirkon olevan ortodoksikirkko sipulitorneineen.

Johan Knutsonin vanhemmat olivat sorvari Knut Knutson ja Ingrid o.s. Larsson. Knutsonin puoliso oli Olivia Constantia Ehrenström.

Knutson opiskeli Ruotsissa Lundin litografian laitoksella, kuninkaallisessa taideakatemiassa  Tukholmassa 1839–1840. Myöhemmin hän opiskeli myös Saksassa ja Itävallassa. Knutson muutti Suomeen 24-vuotiaana. Hän oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen ja toimi piirustuksenopettajana Porvoossa vuosina 1844–1890.

Taiteilija Johan Knutson noin vuonna 1890.

Taiteilija Johan Knutson noin vuonna 1890.

Hänen teoksiaan oli ensimmäisen kerran näyttelyssä vuonna 1858. Tukholmassa hän osallistui näyttelyyn vuonna 1866.

Suomen Taiteilijain näyttelyihin hän osallistui vuosina 1894–1899.

Vuosina 1845–1852 Knutson oli mukana kirjan ”Finland framställdt i teckningar” kuvittamisessa, mikä oli hänen varsinainen syynsä tulla Suomeen. Hän laati teokseen 48 maisemakuvaa. Hänen teostensa pohjalta on kuvitusta myös vuosina 1872–1874 vihkoina ilmestyneessä kuvateoksessa Matkustus Suomessa (En resa i Finland).

Poliisi kielsi Knutsonin aloittaman litografiasarjan Tapainkuvia Helsingistä jatkamisen.

Knutson laati myös maisemamaalauksia kuten Porvoon hevosmarkkinat ja Näköala Helsingin Eteläsatamasta. Hänen teoksiinsa kuuluu myös muotokuva Runeberg metsästäjänä. Knutsonin teoksia on Ateneumin, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Cygnaeuksen galleriassa, Helsingin Kaupunginmuseossa, Kansallismuseossa, Porvoon museossa sekä Hiekan taidemuseossa.
Kuten J. L. Runeberg, Johan Knutson ylisti tuotannossaan suomalaista luontoa ja pyrki Snellmanin hengessä toteuttamaan maisemissaan ja kansankuvauksissaan taiteen tehtävää. Tästä esimerkkejä ovat muiden muassa teokset Pyykinpesijät, Maisema Ylä-Tornion Matinahosta, ja Rekolankoski Jämsässä.

Knutson rakensi Runebergin rinnalla Suomen kansalle sen omaa kansallista identiteettiä.

Teoksistaan Knutson sai seuraavat palkinnot:
Toinen palkinto Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä 1869,
Palkinto Suomen Taideyhdistyksen ylimääräisessä kilpailussa 1869,
Toinen palkinto ja hopeamitali taidenäyttelyssä Helsingissä 1876.

Johan Knutson on haudattu Näsinmäkeen Porvoossa.