Huhmarin veistämöltä menestyneitä avomerikilpapursia

Huhmarin veistämöltä menestyneitä avomerikilpapursia

Sarja veneenveistäjä Risto Kristeristä ja Seppo Mäkelästä ja heidän veistämöstään jatkuu. Tässä osassa kerrotaan purjeveneiden rakentamisesta Huhmarin veistämöllä. Kuvassa Eino Antinojalle rakennettu avomerikilpavene Huh-Mari. Kuva: Juhani Sundqvist

S/Y HUH-MARI
OR L-73, valmistumisvuosi 1966

Eino Antinoja päätti aloittaa avomerikilpailemisen omalla veneellä. Hän pyysi vuonna 1964 Olin Stephensiltä veneen piirustukset, jolla olisi mahdollista menestyä avomerikilpailuissa. Hän sai piirustukset, jonka mukaan veneen vesilinja on yhtä pitkä kuin silloisella lähes voittamattomalla pitkäkölisellä hollantilaisella ”Hestialla”. Sen sijaan runkoa oli jatkettu edelliseen verrattuna sekä keulasta ja perästä. Rungon vapaalaitaa oli korotettu ja peräpeili oli negatiivinen. Lisäksi köli oli tonnin ”Hestian” köliä painavampi. Vene valmistui vuonna 1966 ja se nimettiin ”Huh-Mariksi”.

Eino Antinoja kilpaili ahkerasti ja voitti muun muassa vuoden 1967 ”Commodor Nicolas Sinebrychoffs Challence Pokal”-purjehduksen sekä saman vuoden Gotland Runt-kilpailussa hän saavutti RORC III a-luokan toisen sijan.

Veneen omisti, ja sillä kilpaili myös näyttelijä Lasse Pöysti. Veneelle on myönnetty klassikkovene status ja se on saanut myös K-merkinnän.

Tekniset tiedot: LOA 11,09 m, LWL 7,70 m, B 2,94 m, D 1,83 m, DEPL 7,4 t ja SA 52 m2.
HUH-MARI_1176

Huh-Mari rakennettiin Eino Antinojalle itselleen kilpaveneeksi, jolla hän pärjäsi hienosti.

Huh-Mari rakennettiin Eino Antinojalle itselleen kilpaveneeksi, jolla hän pärjäsi hienosti.

S/Y  AUREOLA
L-8175, MK 220, valmistumisvuosi 1965

Arvid Laurin oli Ruotsin tunnetuimpia venesuunnittelijoita. Hän suunnitteli saaristoristeilijöitä, avomeripurjeveneitä ja kosteri-tyyppisiä purjeveneitä. Vuonna 1947 hän suunnitteli ensimmäisen Laurin-kryssaren, jonka tunnusmerkkinä oli valaskansi eli veneen parras on pyöristetty. Se antaa veneen rungolle lujuutta. Hänen suunnittelemansa avomeriveneet ovat erittäin merikelpoisia ja niillä on purjehdittu Maapallon ympäri.

Arvid Laurin suunnitteli apteekkari J. Federleylle  Laurin-kryssaren ”Aureolan”. Veneen parras ei ole valaskansi, vaan kansi on liitetty runkoon ”normaalitavalla”. Veneessä on pitkä köli, johon on lisätty nostoköli.

Tekniset tiedot: Alkuperäinen LOA 11,20 m, myöhemmin veneeseen on liitetty keulapuomi, jolloin kokonaispituus muuttui 11,80 metriksi. LWL 7,49 m, B 3,18 m ja D nostoköli alas laskettuna on 1,85 m ja DEPL 5,5 t.

S/Y NOITARUMPU
myöhemmin
S/Y ”JULIA III”
OR L-79, valmistumisvuosi 1966

JuuliaIII kauniina kesäpäivänä spinnun siivittämänä.

JuuliaIII kauniina kesäpäivänä spinnun siivittämänä.

C.R.Holman suunnitteli insinööri Rolf Raiviolle 10,40 metrin kokonaispituuden omaavan ”Noitarummun”. Veneen omistivat myöhemmin Raimo ja Hanno Narjus. Viimeksi mainittu, joka oli kiinnostunut avomerikilpailusta, suoritti veneeseen huomattavia suorituskykyyn vaikuttavia parannuksia. Näiden muutosten johdosta ”Julia III:ksi” nimetty vene voitti muun muassa vuosien 1997-2002 välisenä aikana seitsemän ensimmäistä sijaa avomerikilpailuissa, joista kaksi oli Gotland Runt-kokonaisvoittoa, kolme Gotland Runt-luokkavoittoa, kolme Hanko-Sandhamn-kilpailun voittoa ja saavutti vuoden 1977 Suomen mestaruuden.

Nämä olivat huomattavat saavutukset mahonkirakenteiselta pitkäköliseltä purjeveneeltä nykyaikaisten eväkölisten lujitemuoviveneiden aikakaudella.

Avomeriristeilijä, LOA 10,40 m, LWL 7,20 m, B 2,80, D 1,80 m DEPL 5,8 t ja SA 69 m2. Sluuppi.

Sarja jatkuu.

Kirjan voi tilata

Kirjasta otetaan vain pieni painos ja sitä ei löydy kirjakauppojen hyllystä, mutta jos joku sellaisen haluaa ostaa, niin kirjaa (hintaan 28,50 euroa + postikulut) voi tiedustella Ilpo Kauhasen vaimolta sähköpostitse: pirkko.kauhanen@pp.inet.fi

DEGERO_KANSI_pieni