Viime vuosikymmenien aikana jaalat ovat taas tulleet osaksi merellistä maisemaa. Niitä korjattu ja rakennettu vanhojen mallien mukaan Suomen rannikoilla Ahvenanmaa mukaan lukien. Mikä alus ja missä se on rakennettu?
VASTAUS VIIKON 48 KYSYMYKSEEN
Purjehtijaliiton (tuohon aikaan Seglareförbundet) kokouksessa kuvaehdotus lipuksi hyväksyttiin ja lipun käyttösäännöt vahvistettiin 18.2.1919.
Venäjän vallankumous päättyi maaliskuussa 1917. Pursiseura Nyländska Jaktklubben (NJK) perusti delegaation, jonka jäsenet olivat Suomen purjehtijaliiton ensimmäinen puheenjohtaja 1906-1917, kommodori Ernst Krogius ja Henrik Ramsay.
Delegaatio pääsi audienssille Helsingissä sijainneen Venäjän laivaston käskynhaltijan, vallankumousamiraali Maximoffin luo. Krogius ja Ramsay esittivät Maximoffille purjehtijaliiton suunnitelmista palata veneissä pursilipun käyttöön.
Asialle myötämielinen Amiraali Maximoff antoi siunauksensa päätökselle. Hänen hyväntahtoisuutensa on myöhemmin tulkittu niin, että hän kuvitteli pursilipun käytön palauttamisen entiselleen olevan myötämielen osoitus Venäjän vallankumoukselle. Pikemminkin pursilipun uudelleen käyttöön otto heijasti suomalaisten vaalimia itsenäisyyspyrkimyksiä.
Nykyinen pursiseurojen lippu syntyy
Nykyisen kaltaisesta siniristilipusta tuli muutaman vuoden myrskyisän väittelyn jälkeen itsenäisen Suomen kansallislippu. Syntyi ajatus, ettei valtion lippua enää voinut käyttää pursiseurojen tunnuksena.
NJK:n silloinen sihteeri ja rahastonhoitaja Gunnar L. Stenbäck ja pursiseuran intendentti, kipsinvalaja ja koristemaalari Carl Slotte päättivät yhdessä suunnitella uuden pursilipun. Tarkoituksena oli suunnitella lippu, joka perustuisi Suomen siniristilippuun. Ajatuksena oli, että lippu olisi samanlainen koko maassa. Veneseurat erottuisivat kuitenkin toisistaan vain omilla logoillaan tai muilla merkeillä.
Suomenlipun sinisen ristin päälle sijoitettiin kapeampi valkoinen risti. Näin lipusta tuli myös ulkonäöltään entistä kevyempi, jota oli lopputulokselta toivottu. Näin saatiin se suomalainen pursilippu jota vielä tänäänkin käytetään. Purjehtijaliiton (tuohon aikaan Seglareförbundet) kokouksessa kuvaehdotus hyväksyttiin ja lipun käyttösäännöt vahvistettiin 18.2.1919.
Valtiollinen lippukomitea aikoi poistaa pursiseurojen liput
Vuonna 1978 valtiollinen lippukomitea karsi kovalla kädellä Suomen virallisia lippuja. Myös veneseurojen pursilippu joutui poistettavien listoille. Tämä herätti ansaittua kiukkua tällaista ymmärtämättömyyttä kohtaan, ja suuren painostuksen jälkeen eduskunta onnistui pysäyttämään tämän typerän hankkeen. Prosessin seurauksena vahvistettiin lakipykälä, joka myöntää vapaa-ajan veneille mahdollisuuden käyttää jatkossakin kansallislipun sijasta virallisesti hyväksyttyä omaa erityislippuaan.
18.3.1983 voimaan tullut asetus huvialusten lipuista korvasi aiemmat säädökset vuodelta 1919. Suomen pursilippujärjestelmä on edelleen olemassa, yhtenä harvoista koko maailmassa. Nykyään Suomessa on virallisesti hyväksyttyjä pursilippujen seuratunnuksia tai erityismerkkejä reilusti yli kolmesataa.