Moottorivene Ahdin kunnostustyö Osa 4. – Ahdin historia alkaa 1930-luvulta

Moottorivene Ahdin kunnostustyö Osa 4. – Ahdin historia alkaa 1930-luvulta

Ahdin on suunnitellut mitä todennäköisimmin kuuluisa venesuunnittelija ja venemestari Eetu Seppälä. Perimätietojen mukaan Ahti on rakennettu vuonna 1935, mahdollisesti Nestori Seppälän tai Veljekset Seppälän Veneveistämöllä. Veneestä ei valitettavasti ole löytynyt kilpeä tai muita alkuperäisdokumentteja, joista valmistustiedot olisi vedenpitävästi voitu todentaa. Rungon malli on kuitenkin hyvin tuttu muistakin Eetu Seppälän suunnittelemista veneistä kuten voidaan todeta esimerkiksi yllä olevasta kuvasta, jossa on presidentti Relanderille Nestori Seppälän veneveistämöllä v. 1936 rakennettu vene. Veneen muodot ovat pitkälti samanlaiset kuin Ahdissakin.

Ahdin aikaisempia omistajia on pystytty toistaiseksi  selvittämään 1980-luvun alkuun. Ennen Tomi Tarpiota veneen omisti Kalevi Virtanen, jonka omistukseen vene oli tullut vuonna 1995. Kalevi Virtasen sisaren poika Jukka-Pekka Helenius oli nähnyt veneen venevajassa Kotkan edustalla Kuutsalon saaressa ja antanut vinkin Kaleville tästä mielenkiintoisesta veneestä.
Kalevi teki veneeseen vuosien mittaan oman työnsä ohessa mittavaa kunnostusta ja työ lopulta palkittiin vuonna 2008, jolloin Ahti oli jälleen veneilykunnossa.
Kalevi Virtasta edelliset omistajat olivat Seppo ja Birgitta Piipari Kotkasta. He olivat ostaneet Ahdin 1980-luvun alussa sukulaiseltaan, joka olisi mahdollisesti ollut myös veneen alkuperäinen omistaja.
Tomi Tarpion omistukseen Ahti siirtyi keväällä 2014.

Ahdin linjoissa on samaa kuin presidentti Relanderille rakennetussa veneessä on.

Ahdin linjoissa on samaa kuin presidentti Relanderille rakennetussa veneessä on.

Eetu Seppälä sai 1917 johdettavakseen isänsä Aleksanteri Seppälän perustaman veistämön, jolloin myös veistämön nimi muutettiin Eetu Seppälän veneveistämöksi. Veistämö toimi Nuotsaaressa. Se meni kuitenkin konkurssiin v. 1922, jonka jälkeen Eetu Seppälä muutti Lahteen, jossa hän jatkoi veneiden suunnittelua ja veistämistä. Kaikkiaan hän suunnitteli yli 200 venemallia, joista suurin osa myös rakennettiin – moni juuri Eetun veljen Nestori Seppälän veistämöllä. (Eetu Seppälää koskevat tekstin tiedot, lähde: Puuvene-lehti 2/2009 sekä Timo Suomalainen).
Seppälän suku – vuosisata summalaista veneenrakennusta
Aleksanteri Seppälä perusti Haminan Summaan veneveistämön vuonna 1899. Aleksanterin pojantyttärenpojanpoika Timo Suomalainen on koonnut Aleksanterin jälkeläisten veneenrakennuksen historiaa. Oman työn ohella harrastuksena kerätty aineisto valottaa hienosti yhden Suomen puuveneilyn historian tunnetuimman suvun elämäntyötä.
Summa
Haminan Summa on ainutlaatuinen kylä. Tuskin mikään muu paikkakunta on Suomessa saanut niin täydellisesti elantonsa veneenrakennuksesta. Lähinnä vastaava ilmiö on esimerkiksi huonekaluteollisuus Pohjanmaalla. Summassa veneentekijöitä on ollut paljon, ja kaikki ovat varmasti saaneet vaikutteita toisiltaan.
Seppälän suvun veneenrakennus alkoi jo 1800-luvulla. Kolme veljestä, Esa, Aleksanteri ja Joosep Seppälä olivat kaikki veneenrakentajia. Veljeksistä keskimmäinen, Aleksanteri perustiveistämön vuonna 1899, Esa oli perustanut veistämön jo aiemmin ja Joosepamaan laivoja. Vasta elinkeinovapaus vuonna 1879 antoi mahdollisuuden oman  veistämön perustamiseen.
Aleksanteri Seppälä oli mestari ja patruuna, joka varmasti kyllä osasi veneitä suunnitella ja rakentaakin. Hän ei ehkä itse ollut veistämön töissä mukana, vaan hoiti mieluummin liikesuhteita. Olihan asiakkaina paroneja ja venäläisiä korkeita virkamiehiä.
Ennen toista maailmansotaa Aleksanteri Seppälän perustama veistämö rakensi satoja veneitä. Esimerkiksi käy vaikkapa itsenäistymisvuotemme 1917, jolloin Suomi – Venäjän mukana – oli sodassa, eikä kauppa varmaankaan käynyt parempien aikojen tapaan. Tuolloin valmistui yksi tulliristeilijä, kaksi tervahöyryä, viisi purjevenettä, seitsemän soutuvenettä ja 18 moottorivenettä. Keskimäärin kolme valmista alusta tai venettä valmistui joka kuukausi. Moottoriveneetkin olivat yleensä suuria, noin kymmenmetrisiä. Kysymyksessä on nykyisiin puuveneveistämöihin verrattuna täysin teollinen tuotanto.
Rohkeita kokeilijoita
Sekä Aleksanteri että varsinkin Eetu Seppälä olivat hyvin innokkaita kokeilemaan aikansa uusia virtauksia. 1900-luvun alussa Seppälät lukivat paljon amerikkalaisia venelehtiä. Niissä esiintyneistä malleista alettiin sitten soveltaa omiin oloihin sopivaksi. Samoja piirteitä amerikkalaisissa ja Seppälän veneissä on nähtävissä, muun muassa korkea keula.

Seppälän suunnittelema Ahti ja monet C.G. Petterssonin suunnittelemat veneet tunnetaan keulakannen ja kajuutan samankaltaisista linjoista.

Seppälän suunnittelema Ahti ja monet C.G. Petterssonin suunnittelemat veneet tunnetaan keulakannen ja kajuutan samankaltaisista linjoista.

Artikkeli perustuu myös Puuvene-lehden numero 55 (2008) artikkeliin Seppälän veneenrakennusuvusta (Juha Aromaa), johon haastateltiin Timo Suomalaista.