VIIKON 21 KYSYMYS: Mikä vene? Kuka Suunnitteli? Mihin kilpailuun vene osallistui?

VIIKON 21 KYSYMYS: Mikä vene? Kuka Suunnitteli? Mihin kilpailuun vene osallistui?

Kuvan luokkavene hankki Suomeen yhden arvostetuimmista purjehduspalkinnoista.

VASTAUS VIIKON 20 KYSYMYKSEEN: Kuvassa on Hiittisten saaristoon kuuluva Rosalan kylä.

Rosala (ruots. Rosalalandet) on saari Kemiönsaaren kunnassa. Rosalan saari kuuluu Hiittisten saaristoon ja kuului aiemmin Hiittisten ja myöhemmin Dragsfjärdin kuntaan. Rosalalla on yli 100 ympärivuotista asukasta,joista suurin osa asuu Rosalan kylässä. Merenkulkulaitoksen yhteysalus M/S Aura liikennöi Rosalan saarelle Kasnäsistä.

Rosala sijaitsee Hangon läntisen selän länsipuolella Kemiön ja Hangon välissä yhdessä Hiittisen kanssa. Saaret ovat Hiittisten pääsaaret, ja niiden välinen salmi Kyrksundet oli aikoinaan merkittävä merenkulkureitti. Salmen yli on rakennettu silta, joka yhdistää saaret.
Saarella on kolme kylää, Rosala, Böle ja Stubbnäs, joista suurin on Rosala.

Rosalan kylän nimen sanotaan juontuvan ruotsalaisesta sanasta Roslagen. Mahdollisesti suomalaisten antaman nimityksen ”Ruotsala” tai ”Ruotsinsalo” kautta, joka on tarkoittanut ruotsalaisten kylää.
Rosalassa sijaitsee nykyään Rosalan Viikinkikeskus, johon on rakennettu viikinkien vanhoja  asumuksias jäljittelevä kyläkokonaisuus.

Hiittinen ja siihen sillalla yhdistyvä Rosala muodostavat noin 20 kilometriä pitkän kokonaisuuden, jonka historiaan todellakin liittyvät viikingit.

Saarilla oli merkittävä rooli, kun Neuvostoliitto miehitti Hankoa ja varsinkin kun käytiin Begtskärin majakan dramaattinen taistelu. Neuvostoliiton armeija yritti räjäyttää majakan jatkosodan aikana käydyssä taistelussa, joka päättyi kuitenkin suomalaisten voittoon.

Hiittisten ja Rosalan pohjoispuolelta purjehtivat harvoin tulevat ajatelleeksi, että purjehtivat pitkin viikinkien Idäntietä

Mainittiin vanhassa asiakirjassa

Vanhassa tanskalaisessa asiakirjassa on selostettu purjehdusreitti Tanskasta Ruotsin rannikkoa pitkin Ahvenanmaalle, sieltä Hiittisiin, Hankoon ja Rääveliin eli nykyiseen Tallinnaan. Samaa reittiä käyttivät myös viikingit. Heidän lopullinen päämääränsä usein oli kuitenkin Mustameri tai Kaspianmeri.

Kaupankäynti tapahtui siihen aikaan ulkosaaristossa, niin sanotusti ei-kenenkään maalla. Mntereella olevat talot ja kylät olivat suojattomia vihollisen hyökkäyksiä vastaan.

Muinainen merenranta oli Hiittisissä ja Rosalassa viisi metriä nykyistä korkeammalla. Saarelta on löydetty muun muassa naisen viitan solki, korukiviä ja itämaisen hopearahan puolikas, joka kertoo, että paikalla on käyty kauppaa.

Rosalasta järjestetään nykyään kesäisin venekuljetuksia Bengtskärin majakalle. Bengtskärin majakka sijaitsee Turun saaristossa Saaristomerellä noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen. Majakka rakennettiin vuonna 1906 Bengtskärin matalalle kallioluodolle, jota ympäröivälle merialueella oli sitä ennen ajanut useita laivoja karille. Majakan rakennusaineena käytettiin graniittia ja tiiltä. Majakan suunnitteli arkkitehti Florentin Granholm. Korkea (52 metriä) merenpinnan yläpuolelle kohoava Bengtskär on rakentamisestaan lähtien ollut Pohjoismaiden korkein majakka. (YK)

Lähde: Puuvene-lehti, Purjehdus Suomessa -kirja