VIIKON 48 KYSYMYS: Miten ja milloin syntyi pursiseurojen lippu?

VIIKON 48 KYSYMYS: Miten ja milloin syntyi pursiseurojen lippu?

Mikä oli ensimmäinen suomalainen pursiseura, joka alkoi käyttää uutta lippua, ja minä vuonna?
Kun valkopohjaisesta siniristilipusta sitten muutaman vuoden myrskyisän väittelyn jälkeen tuli Venäjän vallankumouksen jälkeen itsenäisen Suomen kansallistunnus, päätettiin, ettei samaa lippua voinut käyttää pursiseurojen lippuna.

VASTAUS VIIKON 47 KYSYMYKSEEN

Kuvassa on Hangon Itäsatama vuonna 1919, joka oli jo silloin ollut monta vuotta purjehduskisojen näyttämö.

Hanko on Suomen eteläisin kunta. Kaupungin sijainti Hankoniemen kärjessä on hyvin merellinen. Hangolle merenrannat ja eritoten hiekkarannat ovat olleet aina sen vetonaula, jolla se on houkutellut ihmisiä kesäisin. Hiekkarantoja kaupungista ja sen välittömässä läheisuudessa on yli 30 km. Kesällä ravintoloiden määrä kasvaa talveen verrattuna kaksinkertaiseksi ja vuoden tapahtumat sijoittuvat lähes poikkeuksetta kesäkuukausiin. Tapahtumista ehkä tunnetuin on Hangon Regatta, jonka historia yltää 1900-luvun alkuun, jolloin perustettiin Hangon pursiseura (1906).

Hangon Regatta on jokavuotinen kolmipäiväinen purjehduskilpailu. Kilpailu järjestetään heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Hangon Regatalla on pitkät perinteet purjehduskilpailuna. Tapahtuma on Suomen suurimpia purjehdustapahtumia ja se kokoaa purjehtijoita yhteen useammasta luokasta kuin mikään muu regatta. Kilpailuun osallistuu keskimäärin 10–30 venettä jokaista luokkaa kohden. Venekuntien kokonaismäärä regatassa on usein parinsadan luokkaa, vuonna 2015 ilmoittautuneita oli 220. Suomenlinnan Pursiseuran järjestämässä Viaporin Tuopissa on parhaimmillaan ollut samanverran puuveneitä kilpailemassa eri luokissa.
Hangon Regatan järjestäjinä ovat Hangö Segelförening, Hangö Udds Segelsällskap ja Ekenäs Segelsällskap.

Hanko mainitaan ensimmäisen kerran jo 1200-luvun puolivälissä kirjoitetussa reittikuvauksessa satamapaikkana nimeltään Hangethe. Vanha suomenkielinen nimi Hankoniemelle oli Kumionpää, josta on säilynyt myös tanskankielinen versio Cuminpe. Hankoniemenkärki oli ollut kauan sitä ennenkin tärkeä pysähdyspaikka purjelaivoille, jotka joutuivat odottelemaan suotuisampia tuulia joskus pitkäänkin.

Ohessa kuvia Hangon Regatasta vuodelta 2012.

hanko_3 hanko_2 hanko_1