Kun veistäjät Petteri Rahkonen ja Teemu Virtanen tapasivat Ahdin omistaja Tomi Tarpion ensimmäisen kerran syksyllä vuonna 2014, sovittiin kunnostusprojektin tavoitteeksi tehdä Ahdista vuotamaton.
Aikaisemmissa osissa on kerrottu veneen kunnostamisen alkuvaiheista ja rungon ja kajuutan korjauksista. Nyt vuorossa ovat sisätilat, tekniika ja ensimmäinen koeajo. Peräosaan oli tarvetta saada paremmin säilytystilaa niin tekniikalle kuin tavaroiden säilytykseen. Perään rakennettiin uusi penkki säilytystiloineen siten, että tilaa jäi vielä hydrauliohjauksen sylinterille varsineen, pakoputken joutsenkaulalle, akuille ja muille tarvittaville osille ja laitteille. Tässä kohdin työskenneltiin kyllä välillä millimetripelillä, jotta kaikki saatiin mahtumaan.
Ahdin avotila ennen remonttia.
Panostus tekniikkaan ja helotukseen
Ahtiin asennettiin hydrauliohjaus. Kun ohjauspulpetti jouduttiin uusimaan, samalla uusittiin myös mittaristo ja kaasu- ja vaihdevivusto, jotka tilattiin Farsonsin kautta TopLichtiltä Saksasta. Peräpenkin reunaan asennettiin myös kaasu- ja vaihdevivuston ”orja”, joka mahdollistaa kaasun ja vaihteiden käytön pinnalla ohjattaessa.
Moottorikopan yhteyteen integroitiin laatikkomainen jääkaappi, josta päällepäin näkyy vain kaapin etulevy. Hienona yksityiskohtana on kolmella kaiuttimella varustettu audio-järjestelmä, jota voidaan ohjata langattomasti suoraan matkapuhelimesta.
Kaikki sähkötyöt tehtiin uusiksi, kytkimet ja katkaisijat uusittiin, keulahytin valaistukseksi asennettiin reunalistan alle led-valot. Sähkötöiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Tomi Åsten Eltamatic’ista.
Keulan kannessa ei alkujaan ollut kansiluukkua, joten sellainen asennettiin samalla kun keulakansi rakennettiin uudelleen. Luukku antaa mukavasti lisää valoa ja sitä kautta pääsee nousemaan hyvin myös kannelle. Luukku tilattiin muun helotuksen tyylin mukaisesti Farsonsin kautta TopLichtiltä. Kaikki helat eivät kuitenkaan ole uusia, esimerkiksi kansien helat ovat alkuperäisiä.
Pintakäsittelyn haasteet
Melkoinen osa veneen rakenteista rakennettiin uudestaan, joten oma haasteensa oli saada uusi ja vanha rakenne näyttämään mahdollisimman samalta. Hytin- ja avotilan sivusarjat sekä skantäkki päätettiin petsata tumman ruskeaksi, samoin kuin uusittu keula- ja peräkansi yhtenäisyyden vuoksi. Petsauksen teki veneiden pintakäsittelyyn erikoistunut Arja Ulmanen. Arjan ammattimaisin ottein Ahti sai hienon petsikäsittelyn, jonka jälkeen vanhan ja uuden puun rajapintojen erottaminen oli vaikeaa. Arjan taitoihin luotettiin myös hytin, kansien ja skantäkin lakkauksissa sekä rungon viimeisessä maalikerroksessa.
Koko runko käsiteltiin ennen petsauksia, lakkauksia ja maalauksia Impreg I:llä, jota kuluikin melkoinen määrä. Vesirajan alapuolelle vedettiin ensin useampi kerros lyijymönjää, sitten Hempelin primeri ennen myrkkymaalia. Vesirajan yläpuoli käsiteltiin Bravan valkoisella pohja- ja pintamaalilla. Sisäpuolen pilssi maalattiin lyijymönjällä ja kyljet valkoisella Bravalla.
Koeuitto elokuussa
Viimein elokuun puolivälissä, kovan puurtamisen jälkeen, päästiin Ahti laskemaan veteen. Tekniikkaa ja moottoria testattiin vedessä ennen koeajoa ja kaikki vaikutti normaalilta. Kuitenkin kesken koeajon moottorin lämpötila alkoi nousta hälyttävästi. Varovasti ajaen pääsimme Tomin venepaikalle ja aloimme tutkia mikä oli aiheuttanut ylikuumenemisen. Selvisi, että jäähdytyskanavia oli jostain syystä tukkeessa, termostaatti ei toiminut ja jäähdytyslohkossa oli syöpymiä. Kun asiaa tutkittiin, selvisi että ongelmien synty ajoittui aikaan ennen kuin moottori oli tullut Tomin omistukseen.
Vene jouduttiin nostamaan ylös ja se tuotiin takaisin veistämölle moottorin irrotusta varten. Moottori lähetettiin myyjäliikkeeseen takuukorjaukseen. Kun Ahti nyt oli uudestaan veistämöllä, jatkettiin moottorin korjauksen ajan vielä kesken olevien sisäosien rakenteiden tekoa, muun muassa keulahytin, sisutuksen ja karneerauksien osalta.
Kun Ahti oli ollut vedessä koeuiton aikaan joitain päiviä, oli perälaudan alareunasta myös alkanut tihkua vettä. Selvisi, että vanhat laudat oli kiinnitetty perälautaan aikanaan vain nauloilla, jotka lautojen turvotessa antoivat periksi aiheuttaen vuodon saumasta. Siksi päätettiin vielä uusia perälaudan sisäpuolen kaulus sekä kaivaa kaikki lautojen kiinnitysnaulat pois perälaudasta. Sauma tiivistettiin Sikaflexilla ja laudat ruuvattiin kiinni perälautaan ja uuteen kaulukseen messinkiruuvein.
Ahti lopullisesti vesille
Ahdin moottori tuli korjauksesta syyskuun 2015 loppupuolella. Koska syksy oli jo sen verran pitkällä, päätti Tomi että venettä ei enää lasketa veteen, vaan se siirretään suoraan talvisäilytykseen. Moottori asennettiin uudelleen paikoilleen ja joitain töitä tehtiin vielä ennen talvisäilytykseen siirtoa. Ennen kesän veneilyjä tehtiin Ahtiin vielä viimeiset pintalakkaukset. Sen jälkeen kokka kohti Sipoon saaristoa. Ennen kesää Ahti oli nähtävissä Helsingin 2016 venemessuilla Mahogany Yachting Societyn (MYS) osastolla.
Mikä saa puuveneen omistajaksi?
Moni kavahtaa jo ajatusta puuveneen omistajaksi ryhtymistä puuveneharrastuksen vaatiman ajallisen ja rahallisenkin panostuksen vuoksi. Tomilta kysyttiin, mikä sai hänet ryhtymään puuveneen omistajaksi ja tämän mittaluokan kunnostukseen.
”Nykypäivänä käyttöesineet tehdään pääsääntöisesti teollisesti ja erilaisilla koneilla. Käsintehdyt käyttöesineet ovat harvinaisia ja erittäin arvokkaita. Puuveneissä minua viehättää nimenomaan tämä arvokas käsityön leima. Lisäksi uskon, että käsintehtyjen käyttöesineiden arvostus tulevaisuudessa vain kasvaa”, pohti Tomi Tarpioi.
Mittava kunnostusprojekti ei ollut pedantisti suunniteltu, vaan se eteni veneen omistajan toiveiden mukaan. Projektiin meni todella paljon aikaa ja resursseja, mutta lopputulokseen tekijät ovat erittäin tyytyväisiä.
”Toivon kovasti, että pystymme pitämään Ahdin perheessämme sukupolvelta toiselle”, sanoo lopuksi Tomi Tarpio.
Tomi Tarpio messuilla talvella 2016.
Tomi Tarpion Ahti hyväksytään Klassikkovenerekisteriin ja hän saa klassikkotodistuksen veneelleen Niko Nuotilta, joka on klassikkoraadin puheenjohtaja.
Seuraavassa osassa kerrotaan Ahdin historiasta. Lisätietoja Ahdin kunnostukseen liittyen antavat veistäjät Teemu Virtanen/Veneveistämö T. Virtanen puh. 0400-127911 ja Petteri Rahkonen/PRA Puuveneet puh. 050-4328353.
Artikkeli on julkaistu myös Puuveneenveistäjät ry:n Veneen Veistäjä -lehdessä.
