VIIKON 51 KYSYMYS: Mikä yhdistää kuvan venettä ja Swaneja?

VIIKON 51 KYSYMYS: Mikä yhdistää kuvan venettä ja Swaneja?

Kuvan veneellä ja Nautorin rakentamilla Swan-veneillä on mielenkiintoinen historia, joka koskettaa monessa kohtaa Suomen purjehdushistoriaa. Mitä yhteistä?

VASTAUS VIIKON 50 KYSYMYKSEEN:

Turun veneveistämön uusi elämä

Turun veneveistämö on kiistatta ollut Suomen merkittävin veistämö. Siellä on rakennettu pienistä jollista aina suuriin huvijahteihin ja myöskin aluksia armeijan tarpeisiin.
Vuonna 1956 toiminta loppui. Veistämö on elänyt siitä lähtien hiljaiseloa. Omistajana on ollut Turun satamalaitos. Toimintaa on ollut lähinnä veneiden säilyttämiseen liittyen. Kolmet kiskot ovat toimintakunnossa. Kahdessa suuressa ulkovajassa on rullatelakoitu talvisin veneitä useita kymmeniä.
Telakalle oli onni, että se päätyi satamalaitoksen omistukseen. Satamalaitos piti huolen siitä, että katot olivat kunnossa ja näin rakennukset ovat pelastuneet tulevaan käyttöön.
Jo muutaman vuoden ajan on ollut ilmassa ajatus, että Turun veneveistämö voisi luontevasti olla osa Forum Marinumin toimintaa. Turku on esimerkillisellä tavalla osannut ja halunnut säilyttää merellistä historiaansa. Kaupungissa oli vuosikymmenet yhtenä merkittävä nähtävyytenä Suomen Joutsen ja myös pienempi purjealus Sigyn.
Muistan kuinka lapsena 1960-luvulla Turussa käydessämme piti aina käydä ihailemassa tätä valkoista kaunotarta.
Forum Marinum lähti liikkeelle innokkaiden meri-ihmisten vetäminä. Kaupunki ja talouselämä oli mukana alusta lähtien.
Merimuseon toiminnan lopettaminen Helsingissä jakoi kansallisen merenkulun säilyttämisen ja sen esittelemisen nykyisille ja tuleville polville kahteen paikkaan: Kotkaan ja Turkuun. Onneksi myös Turkuun.
Forum Marinum oli merkittävä toimija myös perusteilla olevaan Turun veneveistämön alueelle syntyvään veneenrakennus ja veneilykulttuuri -keskukseen, vaikka itse museotoiminta ei jatkossa alueelle majoitukaan.

Nyt Turun Veneveistämö on saanut jatkajan

turun_veneveistamo_9240290

Janne Pettersson aloitti veistämötoiminnan Turun perinteikkäällä veistämöllä Ruisalossa. Pettersson on tullut tunnetuksi monien klassikkoveneiden korjaajana. Hänen Suomenlinnassa olevan veistämönsä lisäksi hän käynnistää nyt Turkuun toisen veistämön. Tämä tarkoittaa, että monen vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen Turun Veneveistämön rakennuksessa jatkuu ammattimainen veistämötoiminta. Pettersson on tähän asti keskittynyt lähinnä korjaustoimintaan. Suomenlinnan veistämöllä työskentelee hänen lisäkseen neljä koulutettua veneenveistäjää.
Åbo Båtvarf, Turun Veneveistämö, oli aikanaan Suomen suurin veneveistämö, joka teki veneitä jollista suuriin luksusjahteihin. Veneitä vietiin kaikkialle läntiseen maailmaan. Siellä rakennettiin monia menestyneitä kilpapursia, joita suunnittelivat sen ajan tunnetuimmat suunnittelijat.
Veistämön perusti vuonna 1889 insinööri Alexander Crichton. Vuonna 1907 veistämö siirtyi Gustaf Adolf Lindblomin jälkeläisille. Kukoistukseen veistämö nousi Gustaf Mauritz Tenlénin toimitusjohtajakauden aikana. Veistämön toiminta loppui 1950-luvun puolivälissä.
Turun kaupunki on onneksi pitänyt huolta veistämön rakennuksista. Ulkovajoissa on säilytetty veneitä näihin päiviin saakka, ja nostolaitteet kiskoineen on pidetty toimintakuntoisina.
Janne Pettersson aloitti toiminnan yhdessä veistämön päärakennuksen halleista, ja veistämön toimintaan kuuluu tulevaisuudessa myös veneiden telakointi ulkovajoissa, joihin mahtuu useita kymmeniä veneitä. Janne Petterssonin veistämö huolehtii veneiden telakoinnista halleissa.

Lisätietoja antaa Janne Pettersson
Veneveistämö
Janne Pettersson,
Suomenlinnan telakka,
00190 Helsinki.
Puhelin 040 526 7701