VIIKON 14 KYSYMYS: Mikä vene, kuka suunnitteli ja missä rakennettiin?

VIIKON 14 KYSYMYS: Mikä vene, kuka suunnitteli ja missä rakennettiin?

Kauniit ja nopeat purjeveneet ovat aina ilahduttaneet paitsi omistajaansa, niin myös katsojan silmää. Kuvan veneestä näkee, että siinä ei ole kajuutassa, eikä myös kannen alla liikoja tiloja. Mutta silti niissä on sitä jotakin. Veneen on suunnittelut yksi nimekkäimmistä suomalaisista suunnittelijoista ja se on rakennettu talvella 1917-1918.

VASTAUS VIIKON 13 KYSYMYKSEEN:

Vene on Vator 19 ja suunnittelija on Raymond Hunt

RAYMOND HUNT

Raymond Hunt tuli tunnetuksi Amerikassa 1960 luvulla, kun hänen suunnittelemansa ja Richard Bertramin rakentama ja ohjaama avomerikilpavene voitti ylivoimaisesti kovassa kelissä ajetun Miami-Nassau kilpailun. Bertramin vaimon lempinimen mukaan ristitty vene “Brave Moppie” ei jäänyt ainoaksi Huntin suunnittelemaksi voittajaveneeksi.  Kaikkille Raymond Huntin suunnittelemien moottoriveneiden runkojen pohjamuodoille oli ominaista 24:n asteen syvä V-pohja.
Teräväpalteinen 24:n asteen syvä V-pohja vakiintui nopeille merikelpoisille moottoriveneille. Niinpä voi sanoa, että tänä päivänä monen veneen rungon linjat periytyvät Raymond Huntin suunnittelemista rungoista. Tunnettuja Raymond Huntin suunnittelemia moottoriveneiden runkoja ovat esimerkiksi Boston Whalerit ja Bertramit sekä lukuisia muita suosittuja moottoriveneitä.  Hunt on tunnettu myös purjeveneiden suunnittelijana. Erityisesti 5.5 mR-luokan veneet olivat aikoinaan kilparadoilla menestyneitä.

Raymond_Hunt

Raymond Hunt ja Suomi
Vator rakensi mahonkisia moottoriveneitä Jollaksessa, Helsingissä, amerikkalaisen Raymond Huntin piirrustustusten mukaan vuosina 1962 – 1968. Malliston tunnetuimpia ovat mahonkiset Vator 18 ja Vator 22 veneet. Myöhemmin 18 jalkainen malli kasvoi 19 jalkaiseksi ja laitakorkeus nousi yhden laudan verran.

Vatorin rakentamat mahonkiveneet olivat veistämöltä valmistuessaan aina katettuja ja pohja aina maalattu tunnusomaisesti siten, että keulassa valkoinen pohja ei seurannut vesilinjaa vaan valkoinen osa nousi vesilinjan yläpuolelle pallelistaa pitkin.
Moottoreina pienemmissä veneissä oli aina Vatorin maahantuomat Mercruiserit joko 4-, tai 6-sylinteriset koneet. Alkujaan tiettävästi yksi 19 jalkainen vene on ollut kahdella kuusi sylinterisellä koneella ja toinen 19 jalkainen on myöhemmin muutettu samanlaiseksi kahdella koneella varustetuksi. Isommissa 22 jalkaisissa konepuolella oli molempia, eli 1-moottori-, ja 2-moottoriasennuksia, ja aina Mercruisereita.

HUNT_paakuva
Avo Vator 19
Noin parikymmentävuotta sitten on kolme Vatorin 19 jalkaista venettä muutettu avomallisiksi. Veneet muutettiin siten, että ohjauspulpetti sijoitettiin keskelle, jotta ohjaaja voi seistä ajettaessa.
Veneisiin tehtiin teak-kannet ja asennettiin isot koneet, ja aina Mercruiserit.
Avomalliset Vatorit eivät siis ole alkuperäisiä kansirakenteensa puolesta, mutta muutostyöstä vastaavalla on ollut selvä näkemys minkälaiseksi muuttaa veneet ja lopputulos on erittäin onnistunut. Tavoite muutostyölle on ollut se, että veneillä voidaan ajaa kovaa. Myös muutamat pienet yksityiskohdat kertovat, että toimivuus ja käytännöllisyys on muutostyössä mietitty loppuun asti – esimerkiksi miten ohjauspulpetti on toteutettu. Varusteiden kuten esimerkiksi fendareiden kiinnitys ja ankkurin sijainti kiinnityksineen on toteutettu mietitysti. Myös itse muutostyö on toteutettu laadukkaasti. (YK) Lähde Puuvene-lehti, Purjeveneen kuva: Markku Rajaman arkisto