Paljonko hakataan?

Paljonko hakataan?

Yllä olevassa kuvassa purjehtii kaksi kaunista hiilivarastoa vuoden 2010 Viaporin Tuopissa, kuutoset Wire (FIN-43) ja Marianne (FIN-52) . Niitä me tarvitsemme.

Tänä syksynä hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC kokosi yhteen ilmastotieteen näkemyksen siitä, onko maapallon lämpeneminen pysäytettävissä 1,5 asteeseen. On se, mutta on toimittava heti.

Uhka on suuri, mutta ongelman ratkaisu on äärimmäisen yksinkertainen. Päästöt alas ja nielut ylös. Kasvihuonekaasupäästöjen, joista tärkein on hiilidioksidi, työntämisen ilmakehään on vähennyttävä nopeasti ja sitten loputtava kokonaan. Toisaalta ilmakehästä on saatava hiilidioksidia pois. Siihen taas on luonnollinen ratkaisu: yhteyttävät kasvit. Muistattehan koulusta – auringon energian avulla hiilidioksidi muuttuu hapeksi ja sokereiksi, joissa ne hiiliatomit ovat varastoituneena.

Yhteyttäviä kasveja on ennen kaikkea metsässä. Mutta metsällä on ollut paljon muutakin käyttöä kuin olla hiilinieluna nielemässä hiilidioksidia ilmakehästä. Siitä tehdään kaikenlaista vessapaperista klassisiin veneisiin. Nyt sitä jopa poltetaan lämpövoimaloissa.

Suomessa metsät kasvavat kovaa vauhtia. Niinpä ajatus on ollut, että meillä on varaa kaataa metsää enemmänkin kuin ennen, jopa nykyisestä 65 miljoonasta kuutiometristä 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Tämä ajatus on lyhytnäköinen. Jotta ilmastonmuutos pysyy kurissa metsien hiilinielun onkin kasvettava – ja nopeasti. Sitä paitsi jokainen miljoona kuutiota, joka hakattaisiin lisää, hakattaisiin nyt. Se olisi poissa hiilinielusta nyt, ja sen tilalle istutettava taimikko olisi kunnon nielu vasta vuosikymmenien päästä. Sitä aikaa meillä ei ole.

Sen lisäksi että metsä on hiilidioksidia imuroiva hiilinielu, se on myös hiilivarasto. Parhaimmillaan vaikkapa mäntyyn varastoituva hiili on tallessa vuosisatoja ennen kuin puu kuolee. Jos mänty kuolee pystyyn keloksi, hiili pysyy tallessa vielä hyvän aikaa puun kuoleman jälkeenkin. Vasta lahotessaan vanha puu vapauttaa hiilen ilmakehään.

Kun puu poltetaan takassa tai lämpövoimalassa, hiili vapautuu ilmakehään luonnollisesti heti. Aikaa kuluu melkein sata vuotta ennen kuin kaadetun puun tilalle kasvava puu kerää hiilen takaisin.

Melkein yhtä nopeasti hiili häviää paperiin käytettävän sellun keitossa. Puuhun varastoitunut hiili on takaisin ilmakehässä noin neljässä vuodessa.

Sen sijaan kuvan kuutosissa hiili on tallessa vielä yli 80 vuotta puiden kaatamisen jälkeen. Marianne, FIN-52, on rakennettu Holms Yachtvarvilla Gamlebyssä Ruotsissa vuonna 1934. Wire, FIN-43, on rakennttu Porvoossa Wileniuksen telakalla vuonna 1938. Kaikki näistä samanlaisista vanhoista ja hienoista veneistä huolta pitävät ihmiset tekevät myös ilmastoteon!

Meidän on tehtävä puusta jotain kestävämpää kuin sellua, johon menee noin 60 prosenttia kaikesta hakatusta puusta. Tehdään mieluummin taloja, korkealaatuisia huonekaluja, huipputeknologisia ja pitkäikäisiä uutustuotteita, kuten erilaisia kuituja – ja tietysti hyviä veneitä! Tällä tavalla voimme pitää vuosittain hakattavat kuutiometrit kurissa, hiilivarastomme poissa ilmakehästä ja hiilinielumme kasvussa. Silloin niillä kauniilla puuveneillä voi purjehtia siedettävissä oloissa jatkossakin.